perjantai 7. syyskuuta 2012

Norjan reissu

Oltii Norjas.  lähdettii viime viikol keskiviikkoehtoosti Turust laival ja ajettii seuraavan päivän Karlstadiin ja oltii siäl yät ja sit aamul jatkettii matkaa. Ruatsin moottoritiät ja tavalliset maantiät o kyl aikamoisii rännei, kaiteet o molemmil pualil kaistaa ja siin sit koitat ajjaa kiäli keskel suut.  ei ollu kauheesti mahdollit hiljennel vauhtii, ko heti oli jono takan.  Pitkät matkat oli niit ykskaistasii rännei, ettei ollu mittää mahdollisuksii  kellää ohitel.  Ruattalaisil oli varmaa pinna kirreel, heti ko tuli ohituskaista, ne ampasi ohitte.
Norjan pualel oli sit niit tunneleit ja tiet muuttu mutkaassiks ja mäkisiks.  Siäl oliki paljo 70 rajotuksii.
Kaikist hurjimmalt tuntu, ko mentii Oslov vuanon alitte.  Se o 7 kilometrii pitkä tunneli.  Ensi mentii aikamoine matka alaspäi ja sit taas lähdettii ylös.  Ko tiäsi et siäl oli vesi yläpual, tuli vähä semmone melkei peolottava olo, et mitä jos se katto antaaki periks ja vesi tullee sin tunnelii.  Oli siin matkan varrel muitaki tunneleit, mut ne meni vaa kallion läpi.
Perjaantaiehtoopäiväl oltii sit Blakstadis.  H oli viäl töis, ko päästii peril, mut ei meil mittää hättää ollu ko oli hiano ilma ja vähä siin jalvoteltii ja kateltii ympäristöö.
Lauvantain mentii Osloo ja käytii siäl ensi Stortinketis.  Siäl oli englnannikiäline opastuskiarros.  Sisäl mennes jouduttii laittamaa laukut ja metalliesineet samanlaisee läpivalasulaitts, ko lentokentilläki o ja itteki jouduttii menemää metallipaljastime läpi.  Laukut täyty jättää sin porstoosee kaappeihi, jotka se opas lukitti.
täytyy sannoo, et se oli kyl aika miälenkiintone paikka.  Se mikä jäi erikoiseti miäleeni oli, et edustajat istuu siäl alueittai, ei pualueittai, niinko Suames ja mones muuski maas. Kyl se opas sano, et misä muussaki maas o samallaine systeemi, mut emmää sitä ennää muist, mikä se oli.
Sit mentii sin satamaa kaupunkitalon taaks, ko siäl oli Norjan ilmavoimie 100-vuatisjuhlan kunniaks näytteil sotakalui ja oli siäl lentonäytöksiiki.  Kamalaa metelii se suihkuhävittäjä piti, ko se siin lenteli ettiis takas ja teki silmukoit ja pyäri ja kiäri ja lensi uaaaa ylöski päi.
Jallaat oliki sit jo iha paistikkaat ja hajettii kaffepaikka ja istuttii ulkon terassil ja syäii vohvelii ja juatii kaffet ja teet. Aurinko lämmitti viäl iha mukavasti.
Sit mentii raitiovaunul jonku matkaa ja hypättii pois kyytist ja lähdettii kävelemmää takasippäi.  Mun oli melkei uudet kenkäni menny rikki sivust ja mää pelkäsi, et koko jalka luiskahtaa ulos.  Kummallist ko mikkää ei ennää kest mittää. Nekää kenkät ei ollu varmaa ko kymmene vuat vanhat.  Poikettii kenkäkauppaa, misä oli viäl alennusmyynti päällänsä.  Mää osti siält ittelleni 99 kruunun kummitossut.
Sunnuntain lähdetti sit ajelemmaa Drammenii.  Siäl o semmone piraalitunneli, joka mennee mäe sisäl mäe pääl.  Siäl oli paljo väkkee liikkeel.  Tiätysti, ko oli hiano ilma.  Aika komiat näköalat siät oli in alas laaksoo ja kaupunkii.  Pikkuhiljaa sit köröteltii tunnelii pitki alas.  Auto täyty jättää maksullisel paikal, ko maksuttommii ei ollu. Mentii intialaiseee ravintolaa syämää.  Ruaka oli hyvvää.  Mää oti jottai lammassoosii.  Sen kans tuli riisii, mut se oli rillaist, ko kiinalaises ravintolas tarjottaava riisi.  Se oli semmost pitkäjyväst ja irtonaist.  O:n ruaka oli nii tulist, et päänahkas vaa helmeili hikipisarat.  Hän itte halus tulist ruakaa.
H:n ruoka taisi kans ol lammast vai olisko e ollu kumminki kannaa.  En muist.  Hyvi se flikka jo puhhuu norjaa ja pärjää sil,.
Maanantaiaamusti H lähti töihi ja me jäätii viäl nukkumaa,  mut herättii kyl jo kahdeksa aikaa ja ruvettii valmistautumaa kottiilähtöö.  Taas mentii Oslov vuanon alitte ja maksettii 60 kruunuu tiätullii.  Ajettii Halstahammarii asti ja yävyttii siäl.  Tiistain sit poikettii nt Sigtunas.  Se o Ruatti vanhin kaupunki.  Siäl oli jäljel semmone vanha pääkatu  ja seev varrel piänii matalii puutaloi.  Varmaa olis ylettyny koskee räystäit.
Siäl oli kaikki nii siistii ja nätiks laitettuu.  Tai Ruattis on muutenki kaikki talot hyväs maalis ja pihat laitettu näteiks.  Sit poikettii viäl Skultunas.  Siäl o ollu messinkitehdas.  Nyt siäl oli kaikellaisii tehtaamyymälöit.
Messinkikrääsä oli kamala kallist, enkä malttanu ostaa mittää.  Kissan hoitajil ostin Orrefosi klasikooli.  Se oli aika klookun näköne, ko se oli semmone ninko pallone ulkopualelt. Sen nimiki oli Hallon.  Kai se vähä vadelmaa muistutti tai jottai rypäleterttuu.  Siält ko lähdettii alko sattaa.  Ajettii jonkum matkaa ja pysättii huilaamaa johonki mäkkäri parkkipaikal.  Meil oli hyvi aikaa siihe ko laiva lähti ja hyvä oli, et oli.  Vähä ajettii vilssoosee Tukholmas, vaik navikaattori hyvi neuvoki, mut kiärrettii siäl sit pari kunniakiarrost.  Ja satamaski harhailtii, ko ei meinattu löytää paikkaa, mis henkilöautot tsekataa.
Se tsekkaamine oli kyl helppo juttu mennen tullen.  Ko neti kaut oli puukattu liput, ni siäl oli jo annettu autor rekisterinumero ja mee ei tarvinnu esittää mittää dokumenttei, ko siäl luukul jo kysyttii, et oletteks te sen nimisii ja sit annettii maihinnouukortit.
Meil oli Silja Galaxy takasi tulles,  oltii kahdeksannes kerrokses ikkunallises hytis  mennes oli Silja Europa ja kymmenes kerros.  ne ikkunalliset hytit ei ol nii ahdistavvii ko ikkunattomat.  Vaik ei niist ikkunoist mittää hyätyy olis jos laiva ruppeiski uppoomaa.  Se o vaa vissii semmone psykolokine vaikutus, ko o ikkuna.
Nukkuu ei saanu yäl, ko ruottalaine nuariso möykkäs käytävil. Emmää ymmär kui yäl täytyy pittää semmost metelii, huutaa suaraa huutoo.  Sit vast ne hiljeni, ko laiva oli tulos Turkuu ja hyttisiivooja jo kävi tuamas meenki hyttii puhtaat petivaatteet seuraavii varte.
Aika poikki oltii, ko päästii kottii.  Muute matka meni mukavasti, mut kyl reissus tiätysti ain rähjääntyy.