Nii just. Piti lähtee tännää aamusti Helsinkii tyttärepoikaa kattomaa. Ei sit lähdettykää, ko huamasi aamul, et isoisä kyljes oli pienen piänt punast rakkulaa. Vyäruusu, oli mu välitö diaknoosini. Sitä kylkee oli särkeny jo muutama päivä, mut tänäpaamusti vast oli noit rakkuloit ja punotust. Oli sitä vähä mahanki pualel, mut ei nii paljoo.
O tutki netist ja totes mu diaknoosini oikeeks. Soitti sit terveyskeskuksee ja sai aja kahde tunni päähä. Aika hyvi toimittu terveyskeskukselt. Sai jottai viruslääket ja 800 mg puranaa.
Mää soiti tyttärel, et tuli mutkii matkaa, et mää voisi kyl lähtee, mut siält tuli ehdoto kialto. Vaikkei se tarttuiskaa mu kauttani, e saanu luppaa men. Ollaa sit koton ja möllötettää. Olis must jottai appuu siäl ollu.
Syädää sit itte lihasoosit, ko tein valmiiks ja ajatteli ottaa mukkaa ja oikei täkäläist siikli-perunaa.
Kummallist se särky, ko O sano jo parin päivän, et hänel o varmaa niit virtsakiivvii, ko särkee samallai, ko sillo joku vuasi takasi. Netis oliki, et vyäruususärky o samallaist. Netis sanottii sitäki, et se on yleisint 60 - 70 vuatiail. Joillai se särky jää pysyväks hermosärvyks. Toivottavasti ei kumminkaa O:lla.
Tää päivä o ollu ny sit vähä ykstoikkone, ennol oikei mittää tekemist keksiny ittelleni, ko meni suunnitelmat sekasi. Tekemist olis kyl, ko viittis tehd tai oikeestaa täs tapaukses, kovvaa ossais ryhtyy johonki. Huamen kumminki o siivouspäivä, et sillo o kyl tekemist omiks tarpeiks.
Miksemmää ol semmone aktiivine ja puuhakas, ko monet eläkeläiset o. Niil o ain nii kiiru, ettei kerkee oikei mittää. Täs ko tullee syksy ja talvi tarttis saad ittestäs irti, et ruppeis liikkumaa ja tekmää jottai ruumii kunno vuaks. Mitä se mahtas ol? Jossei muut, ni edes kävelyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti